1970-luvulla syntyivät käytännölliset sovellukset eri teknologioiden kehityksen johdosta ja synnyttivät robotit, kuten PUMA-sarjan ja SCARA-robotit. Seuraaviin jaksoihin sisältyi taantumia ja elpymistä. Maailmanlaajuinen myynti kasvoi vuodesta 2014 vuoteen 2018, ja sen ennustettiin kasvavan keskimäärin 14 % vuosittain vuodesta 2019 vuoteen 2021. Kehitys vaihteli maittain: Yhdysvallat johti suorituskykyä ja älykästä teknologiaa, Japanista tuli myöhemmin "robottivaltakunta". Saksa hyötyi teollisuuden ja teollisuuden kautta kehittyneestä kasvusta4. tutkimus ja prototyyppien kehittäminen.
Mitä tulee määritelmään, teknologisen kehityksen vuoksi teollisuusrobottien määritelmää ei ole vielä vakiinnutettu, mutta niillä on neljä merkittävää ominaisuutta: erityinen mekaaninen rakenne, monipuolisuus, älykkyyden vaihtelu ja riippumattomuus. Luokittelumenetelmät ovat erilaisia: koordinaattiominaisuuksien perusteella ne voidaan luokitella suorakulmaisiin koordinaatteihin, sylinterimäisiin koordinaatteihin jne.; ohjausmenetelmien perusteella ne voidaan jakaa ei--servo-ohjaukseen ja servo-ohjaukseen; ne voidaan myös luokitella topologian, älykkyystason, käyttötyypin ja tehtävän mukaan, ja jokaisella luokalla on omat ominaisuutensa ja soveltuvat skenaariot.
Teollisuusrobotti koostuu peruskomponenteista kolmesta osasta: robotin rungosta (manipulaattori, joka sisältää robottivarren, käyttö- ja voimansiirtolaitteet sekä anturit), ohjaimesta ja ohjausjärjestelmästä sekä opetusriipusesta. Keskeisiä parametreja ovat vapausasteet (osoittaa joustavuutta, tyypillisesti 3–6), paikannustarkkuus ja toistettavuus (mittauspaikan tarkkuus), resoluutio (pienin nivelen liikeetäisyys tai kiertokulma), työskentelyalue (päätetehostimen tavoitepisteiden joukko), maksiminopeus (vaikuttaa tehokkuuteen) ja kuormituskyky (suurin massa, jonka se kestää käytön aikana).
Lopuksi mainitaan, että teollisuusrobotteja käytetään laajalti monilla korkean teknologian{0}}aloilla, ja tulevaisuuden kehitystrendit keskittyvät neljään osa-alueeseen: älykkyys (havaitsemis- ja arviointitoimintojen parantaminen), yhteiskäyttöinen ohjaus (ihmisen-koneen ja usean{2}}laitteen integroinnin optimointi), standardointi ja modularisointi (kustannusten vähentäminen ja tehokkuuden parantaminen) ja uusien mekaanisten kokoonpanojen mukauttaminen monimutkaisiin toimintoihin.
